Laulutekniikka on edistynyt edellisestä päivityksestä. Viime viikolla sain kupolin auki niin hyvin, etten ole koskaan saanut. Olisi pitänyt kirjoittaa heti muistiin tuntemukset, mutta yritän näin jälkeen päin. Availin tiloja erilaisilla haukotuksen tyyppisillä venytysharjoituksilla ja kielen avulla. Kroppakin oli mukana tässä prosessissa. Levitin kylkiä, selkää ja niskaa ja ryhdin on täytynyt olla myös melko uljas.  Ääni on alkanut löytää tiensä eteen yhä paremmin. Olen alkanut laulaa koloratuuriohjelmistoa ja yllättäen se on alkanut sujua melko hyvin. Tosin viikonlopun jäljiltä olen aina vähän tukossa, varsinkin jos en ole yhtään laulanut. Tämä viikko meni vähän harakoille sikäli, että en jaksanut olla täysin iskussa. Kaamos vaatii verojaan. Huomasin, että olin antanut ryhdin taas löpsähtää. Myös viikonlopun mässäilyt kostautuivat sillä ruuansulatuselimistö on aiheuttanut tuntemuksia ja pöhöttynyttä oloa. Tiistaina ääni ei ollut kovin hyvin uomassaan, mutta tänään sujui jo paremmin. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että tiedän nykyisin aika hyvin, mitä minun pitää tehdä, jotta saan äänen taas formuun. Tekniikka auttaa kun päivä on huono ja useinmiten lopputulos on kuitenkin nykyisin melko siedettävä, vaikka olotila olisikin alunalkaen tumppuinen ja veltto. Tietokoneen ääresssä istuminen ei tee hyvää, se on todettava.